Sunnuntaina herättiin ajoissa ja pakattiin auto 30 pakkasasteen säestämänä. Napattiin naapurista Outi kyytiin ja huristettiin Liminkaan Esa Tapion koulutukseen. Sain onneksi varattua häkkipaikan hallin sisäkäytävältä, joten Jutin ei tarvinnut odotella kylmässä autossa. Kaikilla koirilla ei ollut häkkejä mukana ja melkein sääliksi kävi niitä autossa odottavia, vaikka omistajat kuinka kävivät välillä autojaan käynnistelemässä... Tokihan kaikki eivät häkissä viidy, joten parempi silloin varmaan se oma turvallinen auto. Meillä sattui hyvä porukka sinne sisäkäytävälle, kaikki häkkioleilijat olivat hiljaista ja lunkia porukkaa, kukaan ei räyhännyt kenellekään vaikka ahtaasti jouduttiin kulkemaan aivan toisten lepopaikkojen vierestä. Treenienkin aikana käytävä oli lähes hiirenhiljainen.
Meillä teemana vire. Sekä sen tasapainotus. Tarvitseeko nostattaa, miten työskentelee mulle, millä saadaan tasapainoon se vireen mukana tuleva höyryily, törmäily jne... Ensisijaiseksi esimerkiksi näissä nousi luoksetulo ja nouto. Ihan ensimmäisenä halusi nähdä normaalin virittelyn ja seuraamista, jotta sai peruskuvan siitä, millä mallilla ollaan ja mistä vaiheesta hommaa lähdetään aukomaan. Ilmeisen hienoa seuruuta Juti teki, sillä siitä ei huomautettavaa ollut. On suora, tekee hyvällä vireellä jne. Tästä ei ole videota, mutta musta tuntuu, että koutsi kävi jossain vaiheessa seuruuta tarkoituksella hyvin lähellä koiran sivulla, ilmeisesti testatakseen häiriöherkkyyden. Tai näin ainakin kuvittelen muistavani... Junnulla ei ilme eikä seuraamisen liikerata värähtänytkään, sille ei nykyään nämä ympärillä hilluvat ihmiset ole juurikaan huomioimisen arvoinen asia. Outi osasi kameran kanssa taistelun lomasta sen verran sanoa, että häntä töttöröllä se siellä päästeli seuruuta menemään :D
Sitten muutamia luoksetuloja. Sisätiloissa tulee aika rauhallisesti ja nätisti, ulkona (erityisesti kotipihalla!) tahtoo sitten joskus mennä sikailuun. Sisätilassa ei edes vauhtiluoksetuloon saatu oikein sellaista hönkää, mitä se aina välillä esittää pihalla. Halli kuitenkin on niin onnettoman lyhyt ja nimenomaan lyhyellä matkalla tuo alkaa usein sitten jolkotella. Kuitenkin ensiapuna niihin höyryilytilanteisiin on sitten se, että seison selkä seinää vasten. Tämä ei mikään erityisen suuri ongelma meillä ole (vielä ainakaan!) ollut, mutta tulipa katsottua vähän sitäkin.
Mutta sitten, asia nro 1:
Noutoon uusi treeni, mitä aletaan nyt tehdä. Hetsataan se siihen kapulaan oikein kunnolla. Jotta saadaan sieltä se nopea säpäkkä hampailla tarttuminen mukaan. Ei jää aikaa siihen tassuilla käpälöintiin. Minä joko liinassa tai pannassa kiinni, kapulaa potkien. Itselleni tuntui helpommalta se pannasta kiinnipito, sen verran onnetonta oli se liinankäyttö ja samaan aikaan vielä ajatellakin jotain!
Sitten, kun on appari saatavilla niin hän jää liinan päähän pitämään koiraa. Minä heiton jälkeen hetsaan hulluna ja juoksen kapulan yli/ohi ja annan noutokäskyn. Apparin varmistamana koira poimii nopeasti kapulan ja sitten tarkoitus olisi tulla miljoonaa luo. Tässä liikkeessä Juti oli vähän ihmeissään, että mikäs tämän homman nimi on, mutta eiköhän se vauhti sieltä kunnolla saada esiin, kun tulee rutiinia tähän hommaan. Tähän mennessä sille ei oikeastaan koskaan ole tehty mitään tuollaisia appari & liina-treenejä.
Loppuun puhuttiin vähän yleistä asiaa, mikä koskee myös meitä. Eli se perusasento ja siinä ohjaajan käden paikka. Ei enää koiran pään vasemmalla puolella, vaan omassa reidessä kiinni. Kova homma itselle opetella, Juti ei onneksi siitä juurikaan häiriintynyt. Vaikka kyllähän se perusasennon hakee puskemalla päänsä sieltä käden alta ensin. Seuraamisessa se sitten saa olla koiran pään vasemmalla puolella, joten sitä onneksi ei tarvitse muuttaa. Kunhan itse opin sitten pysähdyksen tullessa laskemaan sen taas jalkaani vasten. Helpommin sanottu kuin tehty. Nimimerkillä tyypillinen lentokonekävelijä.
Outi teki meistä muikean videopätkän, siitä näette tarkemmin mitä me siellä oikein tehtiin. Video vaikuttaa varsin vauhdikkaalta sähläykseltä: ehkä se vähän oli sitäkin, mutta kyllä me aina välillä pidettiin pieniä palaveripaussejakin. Noudosta näkyy hyvä esimerkkikin, miten se surutta käpälöi kapulaa jos ei kapulan takana ole seinä tai ihminen. Samoin palautukset alkoi loppua kohti koko ajan huonontua, törmäilee jatkuvasti, kun on tuota hetsausta tehty. Osasyy varmasti silläkin, että palkkailin sekaisin välillä vauhdista ja välillä vaatien kunnon palautuksen... En muista, että ne noin voimakkaita tönäyksiä olisi olleet, mutta videolta kyllä näyttävät huonolta! Samoten tuo oma liinankäyttö! Heh, aikalailla parantamisen varaa :D
Hihkaiskaa joku jos linkki ei toimi!
Esa Tapion tottiskoulutus 17.1
Säpäkän näköstä hommaa!
VastaaPoista