Perinteiset torstai-treenit

Laiskotti lähteä, mutta kyllä kannatti :) Jutia on nyt periaatteessa helpompi treenata itsekseen, kun sillä on tuota häiriöherkkää minäminäminä-ominaisuutta mukana. Mutta sitä suuremmalla syyllä lähdinkin, koska sitä häiriötä me nyt tarvitaan. Ja jälleen Jutilainen todisti mun ennakko-odotukset turhiksi.

Liikkeestä seisomista Outin ja videokuvaavan tietokoneen valvovien silmien alla. Halusin tietää, toimiiko ruokakippo takapalkkana tarpeeksi napakkana pysäyttimenä ja miten Juti ylipäätään reagoi käskyyn. Itse olen sitä niin huono katsomaan ja varsinkin yksin tehdessä saattaa tulla palkattua niistä huonommistakin seisahduksista. Mutta mitään vahinkoa en ole saanut aikaan, hyvä reagointi käskyyn ja välitön pysähdys. Tästä heti nopea 'palkka'-sana ja sai ryykätä kupille. Samaan aikaan maneesissa treenaava Reno ei haitannut pätkääkään tätä treeniä, hyvin keskittyi omiin hommiinsa :)

Välissä autoon ja toisella kierroksella kosketusalustaa. Ensin pari ihan helppoa, itse olin kyykyssä maassa. Olin ottanut alustaa viimeksi monta kuukautta sitten ja kerran edellispäivänä kotona, joten ajattelin, että aloitetaan helpolla. Pyhpah, se meni niin hyvin, että siirryin suoraan ruutunauhojen sisään. Välimatkaa rajoitti 3 metrinen monitoimiremmi, jonka toinen pää oli kiinni mun koulutusliivissä -ja siitähän ei passannut irti päästää, kun Kiti ja Sinko treenailivat muualla maneesissa :D Mutta kuitenkin saatiin pientä ruututreeniä jo aikaan. Hyvin toimi ja pelitti. Välillä tosin koittaa ratkaista tilanteen haukkumalla ja mm. noutamalla ruudun kulmamerkkejä, mutta, kun ei saa niistä mitään irti niin aina tarjosi alustan kosketusta. Älkääkä kysykö, miten on mahdollista, että mulla on treenien (ainoat) kaksi koiraa, jotka keksivät, että tämän kulmamerkkien noutamisenhan täytyy olla se juttu, jos ei mikään muu tunnu toimivan :D Liekkö Moona kertoillut juttuja autossa odotellessa...

Loppuun lähitreeniä Sinkon kanssa. Sivulla ollen, välillä kääntyen, välillä maahan ja taas perusasentoon, Sinko ja Outi pyöri metrin päässä ympärillä. Kertaakaan ei yrittänyt karata, että olisi pitänyt remmillä puuttua. Jeje! Huomenna onkin lisää treeniä luvassa-
oikea nuorten miesten häiriörinki. Siitä lisää myöhemmin.

Alla muutama pakkaslenkkikuva, ennenkuin nämä loskaplussakelit iskivät.

Ja aina välillä järjestyksenvalvoja-Moona puuttuu peliin...:D

...kunnes sitten taas löytää jotakin muuta mielekästä tekemistä. Havaintoesimerkki "myleksen" metsästyksestä.