Superhäiriötreenit

Olipahan tehokasta! Kun lyödään samaan läjään (ohjaajineen) kolme alle vuoden ikäistä uroskoiraa, maustetaan vähän 8kk ikäisellä narttupennulla ja armeijakurin hallitsevalla Outilla niin saatiinpa muikeaa treeniä aikaan!

Kontaktia, kävelyä, ohittelua, pujottelua, perusasentoja, henkilöryhmää kera koirien, kaikkea maan ja taivaan väliltä. Hienosti meni kaikilla, nuorisoporukka oli oikein mallillaan :) Jutiltakin näytti välillä savu nousevan korvista, kun keskittyi ja pakersi menemään pitkiäkin treenipätkiä. Alkuun pyysin seuraamista, vaan hyvin nopeaan huomasi, että se väsyi niin paljon, että sen jälkeen riitti pelkästään, että käveli siinä hollilla ja piti kontaktia.

Hirvittävän hyvin kyllä Mister Häiriöherkkyys toimi! :)

Enemmän ohjaaja kämmäili suuntien ja namien pudottelun kanssa. Käännökset ja palkkauspaikkakin tais olla ihan mitä sattuun, mutta tärkein homma meni niinku pitikin, se kontakti ja keskittyminen! Videomateriaaliakin Outi kuvasi, vaan enpä saanut sitä ladattua naamakirjan sivuilta omalle koneelleni niin jääköön ne tässä jakamatta sitten. Joku toinen kerta sitten, häätyy kuvata omalla puhelimella, ylipäätään mitä tahansa treeniä...

Jutilaisella olikin kunnon aktiivipäivä tänään. Treenien jälkeen kävin viemässä Moonan kotiin ja lähdettiin Sarille potkurilenkille. Moonaa en viitsinyt ottaa mukaan menoa jarruttamaan ja seurakin oli raisun puoleista, kaksi beauceronia lisää :) Vanhemman Renon kanssa Moonan kemiat kyllä kohtaa, vaan nuorempi Kiti on sen verran vauhdikas kaveri, että nuo nartut saisi äkkiä sanaharkkaa aikaan keskenään.

Tuolta kun kotiuduttiin niin hetken hengähdys ja syönti kotona, jonka jälkeen sukset ylle ja pelloille mahdollisia tonttipaikkoja katselemaan. Koirilla riitti hommaa, kun hanki upotti melkoisesti. Metsän puolella lunta oli vähemmän ja keppejä riitti syötäväksi asti. Allaoleva kuva havainnollistaa, että vielä ei Jutia väsyttänyt liikaa, sen verran hanakkaasti päästeli lumipallojen perässä... :D

Tosin loikkiminen ja hangessa kahlailu kostautui sen verran, että kotiin tullessa ja pienen levon jälkeen oli askel taas jäykkää toisen etujalan osalta. Pitää nyt seurailla, että oliko taas vain huonoa tuuria raskaan päivän jäljiltä vai mikä siellä juilii... Nyt onkin mökissä hiljaista porukkaa, Moona sievästi kerällä tuolin edessä ja Juti katollaan jalat seinää vasten pystyssä. Kumpikin tyylillään :)