Lyhkäisyydessään Jutin treeneistä: ruokakippo taka-/sivupalkkana toimii todella hyvin! Liikkeestä pysähtymiseen siis. Steppailut jääneet pois ja pystyn huoletta palaamaan koiran viereen, josta se palkka-sanalla sinkoaa kupille.
Seuraamisessa otettu takapäänkäyttöä ja käännöksiä. Alkaa olla oikeasti aika opetella itse tekemään se täyskäännös! Moona kanssa kuivaharjoittelin yksi ilta ja kun omat askelkuviot oli selvät niin Jutilainen kehiin. Hanska ja imutus palaa kuvioihin tässä vaiheessa, jotta saadaan se takapää kunnolla kiertämään, eikä niin, että minä kierrän ja/tai, että koira istuu käännöksen aikana. Muitakin pieniä systeemejä ollaan otettu, niistä ehkä myöhemmin lisää. Liukkaiden kelien takia esim. luoksetulo ja varsinkin nouto ova olleet vähän hankalia. Voisihan niitä tehdä, mutta en halua, että epäonnistumisia tulee huonon pohjan takia. Esim. kapulan siisti palautus ei kestä kyllä yhtään liukastelua, jotta sen paletin saa pysymään kasassa. Hyvällä vauhdilla, ei törmäilyä, vakaa ote kapulasta loppuun asti jne.
Takapihan portin päälle jouduin virittelemään meidän yhden terassituolin. Lumien sulamista odotellessa, nuorikko nääs loikkii portin sen isompia miettimättä, jos vain etupihalla joku syy siihen liikkuu. Näin kevään korvalla ja iän kartuessa on Jutin tähän asti uinunut vartiointi-ominaisuus herännyt... Ei se pihalta lähde mihinkään, mutta äänellä kyllä ilmoittaa ohikulkijoille, että tiedätpähän kenen mailla liikut. Mitälie kevättä rinnassa muutenkin, on pistänyt ulkokoppia remonttiin. Sekä sisä-, että ulkopuolelta on syöty ikkunan- ja ovenkarmit. Plus lumen alta paljastuva terassimatto on mahtava taistelukaveri.
Moona taas viettää normaalia omaa elämäänsä. Tyytyväisenä nukkua posottaa, innostuu ruoka-sanasta aivan äärimmäisyyksiin, kantelee aikansa kuluksi lehtiä pitkin asuntoa (pitikin opettaa se kuljettamaan postia) ja välillä reuhaa ja murisee Jutin kanssa, kuin villiapinat konsanaan. Moona on täällä sisällä vahvoilla hammasteluleikeissä, mutta ulkona ollessa vähän varoo tuon yhden törmäilyjä ja törttöilyjä -kokoero kun alkaa olla jo niin huomattava. Eilen punnittiin Juti, joka on vihdoin saavuttanut 30kg:n painon! Huikeat 30.7kg, näytti vaaka. Että perästä tullaan, hitaasti mutta varmasti - velipojat on nääs painaneet jo kuukausi sitten 32kg :D Karva kiiltää ja ei se nyt miltään luurangolta kuitenkaan näytä. Sopiva sporttimalli :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti