Koepaikka jo oli, vaan äsken päräytin puhelun ja peruin sen.
Muutama päivä sitten tuli koekirje, jossa ilmeni, että läsnäolo myös jäljentekoon on välttämätön, jotenka olis pitänyt hankkia koirahommien takia töistä vapaata (taas!), kalliilla rahalla yöpaikka sekä istuttaa koiraa kuumassa autossa kaksi päivää (jonka jälkeen olettaa, että se pyyhkäisee koejäljen ongelmitta läpi, jotta mamma pääsee tyytyväisenä kotimatkalle).
Nou tänjuu, varsinkaan tuon viime viikonlopun 1500 km:n ajelun jälkeen, enää ei reissaamisen ilostakaan tarvi lähteä tuota mejä-keikkaa heittämään... Meinasivat, että nykyään on järkiään käytäntönä, että ns. ostojälkiä ei enää ole, vaan kaikki kokeet on koko viikonlopun kestäviä työleirejä. Jösses... Niin hauskaa, kuin koiraharrastus onkin, niin tuohon koejälkien vetopuuhaan ei mielenkiinto tahdo riittää. Hakumetsässä saa muutenkin kykkiä ihan mukavasti tuntitolkulla melkein joka viikko +normilenkit päälle :)
Vielä viime kesänä olis saanut ostojäljen Oulaisissa, mutta ilmeisesti se sitten oli joku harvinaisempi tilaisuus tai sitten talkoohenki on hävinnyt yhdessä talvessa aivan täysin. Kalenteria selailemaan, josko jostain läheltä löytyis koepaikka vähän pienemmällä vaivalla...
Viikonloppuna käytiin pikareissu etelässä: pe-aamuna Oulaisten kautta kohti Kirkkonummea (selvisin kehä III:n iltapäiväruuhkasta, hiihoo!), siellä yö ja aamulla nokka kohti Joensuuta. Sieltä sitten saman päivän aikana taas takas kotiin. Mitäpä sitä ei näiden karvapersausten takia tekisi :P Moona lomaili tällä kertaa äitin luona maalla, tällä reissulla keskityttiin toisen rotuisiin yksilöihin ja vallan hyvältähän nuo vaikutti.
Jaahas, joko on pentu varattuna? ;)
VastaaPoistaEi voi sanoa että varattuna, mutta sanoin kyllä, että pitää minut mielessä, kunhan penneleiden tulo varmistuu ja kunhan ne syntyy... Se on enää tähtikartoista kiinni, että löytyiskö sieltä mulle soppelia perheenjäsentä :)
VastaaPoista