Hakuleiri ala Halinin Wille

Siellä siis oltiin ja hengissä selvittiin. Oli tarkoitus rustata heti tuoreeltaan päivitystä leirin kulusta, mutta kuten todeta saatte, niin vähänhän tuo jäi...

Loppuyhteenvetona: "Koira on hyvä, ohjaaja perseestä." Ja kuuliaisena ohjaajana; vitsit että oon mielissäni tästä palautteesta! 8) Helpompi sitä on itseään ruoskia ruotuun, kun kerran koira toimii automaattina muutenkin. Eipähän tartte miettiä liikoja ja tuntea sääliä, kunhan vaan ravistelee itseään niskavilloista, että saadaan homma pelittämään!

Perjantaina esineruutua: tästä ei hirveästi saatu meille itselle mitään irti, mutta jäihän sieltä vinkkejä ja tyylejä mieleen muiden koirien suorituksia seuratessa. Meidän palaute: Mukavan vauhdikas koira, tietää mitä tekee. Ei risuja ollenkaan, pelkkiä ruusuja vaan (tämän lisäksi oli vielä muutama julkaisukelvoton kommentti, joka ei liittynyt koiraurheiluun lainkaan, joten jätämmä ne tämän ulkopuolelle...).

Lauantai oli sitten superpäivä, pistettiin emäntä tiukille ja siitäpä ne kokemukset ja parhaat opit saadaan! :) Mut pistettiin kylmiltään tekemään kokeenomainen suoritus ja koirakaan ei saanut palkkaa maalimiehiltä. Kelloa vastaan mentiin ja yksikseni jouduin pookoilemaan siellä radan läpi. Tai olihan siellä toki Ibi kaverina metsässä laukkomassa, mutta se tekikin niin täydellistä suoritusta, kuin meikän ohjauksessa voi tehdä, joten kaikki palaute menee minun piikkiin.

Palautelappusessa lukee:
- Huolimatonta radan käyttöä.
- Koira syttyy huonosti -motivaatio. (välihuomautuksena ja koottuina selittelyinä: helle ja minun jännitys vaikutti koiraan jälleen kerran passivoivasti, luultavammin siksi jähmeä alku molempina päivinä...)
- Älä tapa aikaa keskilinjalla -liiku!
- Ohjaaja nopeammasti näytölle.
- Pysy keskilinjalla - ei hakualueelle!
- Ohjaaja ei osaa lukea koiraa
- Ilmaisut OK.

- Linjalle tulo ja lähetys erinomainen
- Pysy itse keskilinjalla lähetyksessä
- Maalimiesmotivointia!

Elikkä, tuolta sain irti mitä lähdin hakemaankin; mulla ei ole ollut hajuakaan miten koetilanne oikeasti menee. Ja nyt piti kylmiltään sellainen vetää ja sen jälkeen kun sai palautteen asiasta niin kyllä muuten jäi mieleen! Summasummarum, kyllähän tuo Wille meinas, että kyllä hän teidät tällä suorituksella voi alokasluokkaan päästää, eli enää tottiksista kiinni meidän haku-ura! Jeje!

Viimeinen maalimies jäi nostamatta minun typerän mokan ja jäätymisen takia. Käskin koiran pois metsästä ja pari metriä ennen keskilinjaa näin, että koira höristi korviaan ja vilkaisi vesimontun reunalle (joka siis oli kahden metrin päässä minusta), mutta tuli silti luokse, kun kerta oli pyydetty. Siinä vaiheessa tajusin ja tiedostin, että tuossa täytyy jotakin olla, kun se noin teki, mutta jonkun käsittämättömän aivopierun seurauksena kuitenkin lähetin sen toisella puolelle keskilinjaa!! Muistan miettineeni jotakin sen tyylistä, että en varmaan saa lähettää sitä enää tuohon samaan suuntaan, kun sen sieltä käskin pois, mutta olishan sen saanut ja olishan se kannattanutkin! Sillä tavalla oltais saatu aikarajan sisään kaikki kolme maalia nostettua. Arvatkaapa ottiko päähän! Siitä siis tuo kommentti, että ohjaaja ei osaa lukea koiraa.

Maalimiesmotivointia ollaan nyt parissa viime treenissä nostettua. Näkölähtöjä, pakenevia, kaikinpuolin nostavia juttuja. Ja maalimiehet oikeasti juttelee, lällii, kehuu, leikkii ja möyrii koiran kanssa siellä metsässä, kaikkea noutajamaista typerää ihanaa juttua :) Koko viime syksy treenattiin niitä syviä pistoja ilman että koira näki maaleja, niin saattaahan se olla, että se on vähän latistanut sitä, kun ei nostattavia olla otettu yli vuoteen. Leirillä nähtiin, että hyvin etenee syvälle, hakee oikeaoppisesti ja tulee kutsusta luo, joten nyt voidaan keskittyä viettiin maalien perään.