Kevät

Nyt ne kevätkelit on alkaneet! Tuo järvi on kyllä painonsa arvoinen kullassa, upeita lenkkimaisemia ja vapaata baanaa beussinuorukaisenkin päästellä. Tällä hetkellä on mahtavat kestohanget, joita hyödynnettiinkin aamuisen hiihtolenkin muodossa. Moonakin pääsi mukaan, kun pidettiin vauhti rauhallisena ja tehtiin tutkimusmatkailun nimissä pieniä pysähdyksiä pitkin matkaa. Päästeltiin tuonne järven vastarannalle ja käytiin siellä pelloilla. Sitten taas rantaviivaa pitkin erääseen niemennokkaan, josta löytyi hyvä ja suojainen kota, jossa voisi joskus makkarat käydä käryyttämässä... 

Jutimies rentoutuu lenkin jälkeen...

Moona kipuili jotakin reilu viikko takaperin. Vingahteli yhtäkkiä, mutta ei selvästi reagoinut mitään paikkaa. Hampaat tarkistin, jalkoja vääntelin ja selkää kopeloin. Annoin kolmena päivänä Rimadyliä ja siitä se lähti sitten piristymään. Vieläkin kuitenkin tarkkailun alla, että mikä kumma siellä juilii. Kunhan liukkaat kelit on ohi, niin mennään taas Anun luona käymään Kokkolassa. Mikäli sieltä ei saada vastausta ja tuo epämääräisyys jatkuu niin täytyy miettiä lähdetäänkö sitä käymään Kälviällä Pentti Tapion luona.

Keppien kanssa pelaamiseen löytyy aina virtaa... Aurinko paistaa jo kovin lämpimästi, kun tarkenee puolialasti istua pihalla -Aki varmaan arvostaa, kun levittelen sen kuvia täällä :D

...ja Ipsuhan sen vie, yllätyyys...

Talvisessa tontissa ei oikein ole kuvattavaa, mutta alla muutamia räpsyjä. Kyllä nuo hanget siihen malliin hupenee, että ei mene kauaa, kun pääsee haravaa ulkoiluttamaan. Tässä vaiheessa se vielä tuntuu kivalta idealta... Kävin muutama päivä sitten iltalenkin tässä omilla mailla. Kyllä ne maat ja mannut vaan näyttää kovin erilaiselta aina ei puolilta katsottuna! Sormet syyhyää kesää odotellessa -tosin kovin isoja pihaprojekteja ei kannata alkaa tekemään, kun rakentamisen aikana pihalla pyörii jos jonkinnäköistä kulkinetta. Jos nyt saisi suojeltua edes noita viime kesänä töistä pelastettuja perennan alkuja...

Jutila -päivähoitopaikka.

Komea auringonnousu viime viikolta.

Koirien kanssa oon jossakin määrin treenannut. Yhden esineruudun otin, Juti oli ihan liekeissä :) Ajattelin muutenkin keskittyä nyt enemmän esineruutuun ja siihen iänikuiseen jälkiesineiden ilmaisuun, ennenkuin päästään kunnolla maastoon. Siirretään jälkiesinetreenit nyt ulos ja katsotaan mitä tulee vai tuleeko mitään... Ensi sunnuntaina kuitenkin on vielä kennelkerhon Limingan hallitreenit viimeistä kertaa tälle talvelle. 

Se Esa Tapion kolmas koulutus olisi ollut viime viikolla, mutta päätin jättää menemättä. Mitään erityistä ongelmaa meillä ei ollut muutakuin se noudon poiminta ja sitä kahtena kertana jo käytiin läpi niin en kokenut enää tarpeelliseksi kolmatta kertaa sinne lähteä. Muihin keskeneräisiin liikkeisiin yms. on kyllä avaimet hallussa, muutakuin saisi aikaiseksi treenattua niitä.