torstai 3. joulukuuta 2015

Kauppiaskoira ja hammashuolto

Moonan hammaslääkäriaika oli viime viikolla. Päistä katkenneita hampaita siellä täällä, vähän hammaskiveä ja isoimpana ongelma isoin takahammas, josta oli lähtenyt pala sekä pystysuunnassa kiillepinnasta, kuin myös alaosasta.

Lääkäri katsoi suuhun ja totesi samantien, että hän ei näe ongelmaa. Niin kauan, kuin tuo hammas ei ala vaivata tai esim. aiheuttamaan tulehdusta niin sille ei kannata tehdä mitään. Tuo takimmaisin iso hammas on kuitenkin niin tärkeä koiralle ja maksaahan se useita satoja sitä alkaa sieltä kaivelemaan pois. Olinkin pienellä kauhulla varautunut siihen laskuun, mikäli leikkaus tehtäisiin, mutta siltä siis vältyttiin vielä.  Lääkäri muisti ohimennen moittia isoja ketjueläinklinikoita kalliista ja usein vähän turhistakin hoidoista, jota tehdään rahastuksen muodossa. Totta varmasti tämäkin, mutta kun koiran suuhun vilkaisemisen ja 10 minuutin höpöttelyn jälkeen meiltä laskutettiin 40 euroa, niin teki kyllä mieli sanoa, että osaatte te täälläkin näköjään hinnoitella... ;) MUTTA, hulluna koiranaisena tietenkin nielin sanani, maksoin laskun ja kuitenkin lopen tyytyväisenä lähdin ulos, koska olipahan nyt käyty tarkistuttamassa nuo hampaat :) Voidaan lakata murehtimasta ja jatkaa luunsyöntiä.

Moona oli mulla aamun töissä mukana, koska sieltä oli lyhyempi tuonne hammaslääkärille, mitä hakea sitä ensin erikseen kotoa. Välimatkaa kun kuitenkin on se 30km. Hieman epäilin, että mitenhän muorin hermorakenne tuon kauppias-uran kestää, mutta tuohan oli kuin kotonaan! Aina välillä jotkin tilanteet saavat tuon hermoilemaan, läähättämään levottomana ja säheltämään jne. Melkein heti rauhoittui pedilleen pötköttelemään, eikä vaivautunut läheskään aina edes nousemaan, vaikka liikuin kassan ja tietokoneen väliä jatkuvasti. Aina välillä kävi sitten töllistelemässä asiakkaita, jotka sitten usein halusivat puhutellakin, harvoin noilla rautakauppareissuilla taitaa koiraan törmätä :) Uskomatonta millaisia reaktioita ja puhetulvaa voi yksi karvakaveri saada aikaan jurommankin oloisissa ihmisissä.

Ruokatunnilla kävin sitten viemässä Moonan Virpille hoitoon, jottei aika kävisi liian pitkäksi kassan takana möllöttäessä. Lenkkeily ja omenapiirakan varastaminen pöydältä olikin ilmeisesti Moonan mielestä huomattavasti mielekkäämpää tekemistä... Huoh :D

"Hehee, hampaat kunnossa!"

"Tapahtuuko täällä ikinä mitään?"

"Ei siis niin mitään..."


"Täältä löytyi joku mykkä tyyppi, varmaan eksynyt!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti