sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Radiohiljaisuus-katko

Vaihteen vuoksi ilmoitellaan tännekin olevamme edelleen hengissä ja hyvinvoivina.

Treenattu ollaan jonkin verran, tokoa ja hakua. Jälki on jäänyt pois, vaikka sulihan nuo lumet niin, että pellot on paljaana, ei vaan olla saatu aikaan lähteä niitä tallomaan.

Hakutreeneissä päätin, että Ippe saa loistaa ja vähän sikaillakin miten lystää. Lähtekööt sinne suuntaan minne huvittaa, käsimerkeistä viis... Viime kerralla otettiin kuitenkin haamuina, että ottaisi kohtuu suoran suunnan ja sai vähän paukutella ilmaisuhaukkujakin siellä, hyvän mielen hakuhöntsäilyt :)

Me ollaan tosi harvoin päästy mukaan hakuilemaan, jotenkin koin alkuun tuon jäljen tärkeämmäksi Jutille. Ollaankohan me nyt 4(?) hakuilut käyty ja onhan tuo ilmiömäinen pentu! Jos en kovin onnistu koulutusvirheillä sössimään, niin haku-ura näyttää vahvalta Jutille -tosin edessäpäin vasta on se hallinta, mikä saattaa hyvinkin tyssäyttää koko lupaavan alun... :D

Maalit yhtäaikaa metsään, Juti katselee ja käydään välissä pieni käännös muualla, jotta ei näe, mihin ne ukot lopen menee. Lähetys ilman haamuja tai äänimerkkejä, kuudelle pistolle. Aivan älyttömän tyynenä ja rauhallisena seisoo keskilinjalla, pidin yhdellä sormella pannan lenksusta kiinni eikä yrittänytkään rynniä. Hiljainen "ukko"-sana ja parin sormen heilautus metsää kohti ja Jutilainen lähtee ko ohjus! :O Ammuttuna uppoaa suoraan ukoille asti ja ja jos ei osu aivan suoraan niin oikeaoppisesti lähtee kaartamaan ja hakemaan suuntaa, ei jää toimettomaksi seisoskelemaan, että mitäs nyt.

Palkkauksen jätin Raisan ja Outin huoleksi, että katsovat mikä näyttää toimivan parhaiten ja missään vaiheessa Jutin ei anneta hyppiä ja loikkia, ettei sitä aikanaan sitten tarvi karsia. Palkkausrituaalit kohtuu hitaasti ja rauhassa, koira ohjataan maahan ja siinä syötellään rauhassa. Toimi ainakin nyt, toivottavasti saadaan tästä tapa ja ilmaisuhaukunkin saa paukuttaa makuuasennossa, sitten aikanaan, kun se kuviohin tuodaan mukaan. Muutaman kerran ollaan kotona jo lelulla houkuteltukin turhaumahaukkua ja helposti se sieltä löytyy :)

Tokosta sen verran, että ohjaajan täyskäännöstä ollaan hiottu. Ko ei ossaa kääntyä eikä kävellä niin minkäs teet! Imutuksessa Jutilainenkin siinä on hillunut mukana, että on saatu korjattu sen istuva asento pois käännösten aikana. Tilanne oli siis päässyt siihen, että Juti istuu käännöksen ajan ja meikä kiertää kiltisti koiran ympäri :D Nouto sujuu hyvin, hieno pentu :) Alun hallintaa ei olla otettu, pienellä hetsauksella kapulanheitto ja vauhti ja palautukset on ok. Liikkeestä maahan sujuu ja paikallaolokin hyvällä mallilla. Tämän viikon treeneissä toiset koirat sai tehdä omia juttujaan ympärillä (agilityä ja näyttelyjuoksemista) ja Jutilainen pötköttelee omaa tehtäväänsä maltilla, välimatkaakin pystyi helposti ottamaan pari-kolme metriä. Liikaa en ole halunnut näin alkuun ahnehtia, että pääsee palkkaamaan usein ja saadaan varmaksi tätä penneliharjoittelua :)

Arjessa ollaan elelty kohtuu normaalia aikaa. Akin sanoin: Juti on puolivuotiaaksi asiallinen koira, joten hyvin pyyhkii, kun perheenpäälläkään ei ole mennyt hermo pentusen kanssa :) Pari viikkoa sitten käytiin Ukkohallassa reissu. Moona meni lomalle Merijärvelle äitin luo ja Jutilainen lähti katsomaan pohjoisen maisemia. Reissu meni hyvin ja meille passasi vallan mainiosti, että koko hiihtokeskus oli lähes autio- sai Jutilainenkin päästellä irti melkein koko reissun. Moonaa seuratessa se on oppinut kulkemaan aina muutaman metrin etäisyydellä noilla yleisillä alueilla, eikä lähde kaasuttelemaan kauas. Metsälenkeillä sitten saa laukkoa omia reissujaan jos siltä tuntuu, mutta ihmisten ilmoilla on kyllä hyvin hököllä pyytämättäkin :) Saas nähdä muuttuuko senkin asian laita jossakin vaiheessa, kun alkaa nyytit kasvaa...




                     

   
 Mökki sisustettiin heti mieleiseksi ja hiihtosilta sekä laskettelurinne valloitettu. Ulkoilupäivälle sattui vaan 14 asteen pakkanen, joten suunnitellut pidemmät patikoinnit jäi tekemättä...






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti