Jutimies täyttää tänään 14 viikkoa ja meillä on jo muutaman päivän ollut matot lattialla. Kahdesti yritti loosata olohuoneen karva"tekonurmelle", mutta ehdittiin puuttua ja ohjata pentu ulos. Näiden jälkeen on lupaavasti hakenut ovelle itsenäisesti, vaikka sitä ilmojen kylmenemisen takia ollaan nyt kiinni pidettykin. Jutin tullessa oli ne helteet, joten saatiin takaovea pitää auki melkein 24/7. Siksi kai tämä sisäsiisteys niin hyvin on mennytkin, kun se ei missään vaiheessa ole ehtinyt omaksua tuota tarpeiden tekoa sisälle. Toki välillä vahinkoja tullut, eihän se muuten mitään pentuaikaa oliskaan jos ei moppia tarvis heilutella... :)
Omissa treeneissä ollaan kuljettu sekä toissapäivänä käytiin Hiturin Marja-Leenan koulutuksessa. Mietin ensin, että onko Jutilainen liian pieni, vaan huoli oli turhaa. Tuohan työskentelee ja keskittyy ihan satasella! Alkuun seuraamista imuttaen, minun omaa kyyryä asentoa korjattiin sekä tehtiin kaarroksia suuntaan jos toiseen. Kotona ollaan sitten pyöritty tiukempia käännöksiä ja harjoiteltu takapäänkäyttöä (mikä on ihan älyttömän ketterää ja hyvää tuommoiselta honkkelijalka-pennulta!).
Samalla kertaa otettiin myös kosketusalustaa, koko ajan kierrettiin ja vaihdettiin lähetyspaikkaa eri puolille. Hyvin sujui, mutta vähän ehti väsähtää lopussa, kun oltiin jo sitä seuraamistakin pyöritetty ensin. Toisella kierroksella sitten saatiin huippuohjeet ja onnistuminen jääviin liikkeisiin! Oon jonkin verran koittanut treenata liikkeestä pysähtymistä sillä, että nakilla ja/tai omalla kädellä töksäyttänyt sen pysähdyksiin. Alkoi kuitenkin tuntua, että miten hullussa tästä nyt etenee ja Jutikin herkkään steppaili paikallaan, kun ahneuksissaan nakkia tavoitteli. Nyttemmin yksinkertaisesti sheipataan toivottu asento/toiminto remmissä olemalla. Seison kohtuu passiivisena ja Juti on remmissä. Mikäli se turhautuneena istuu, niin liikun sen verran, että saan sen taas liikkeelle ja kun se siitä pysähtyy jaloilleen NAKS ja palkka. Hoksasi tämän nopeasti ja alkoi tarjota katsekontaktia vakaasti tassut paikoillaan.
Kolmannelle kierrokselle lähdettiin ihan vaan häiriökoirakoksi paikkamakuurivistöön. Tehtiin hissimaahanmenoja sekä ihan vaan katseltiin vieraita koiria. Helppo reipas pentu ei ota ressiä näistä, välillä uteliaana katselee, mutta ei yritäkään pyrkiä väkisin luo tai haukkua ja pienestä kutsusta palaa takaisin ja keskittyy täysillä omaan hommaansa :)
Tänään oltiin koko porukalla (minä, Moona ja Juti) päivä treenailemassa kaverin suvun mökillä. Aloiteltiin rennosti kahveilla, sitten hakua Moonalle ja muille, grillausta ja lisää kahvia ja koirien leikitystä, jonka jälkeen polkaistiin näille poseroonipennuille jäljet. Jutille on treeniporukassa tyttöystävä, beauceron narttu Kiti, ikäeroa vajaa kuukausi. Ei siis mitään jalostuksellisia suunnitelmia, mutta onpahan samanhenkistä leikkiseuraa :)
 |
| Kiti, Reno ja Juti |
 |
| Toinenkin tyttöystävä, joka ei jää jalkoihin tulevaisuudessakaan :) |
Jutilainen samalla totutteli treenikoiran elämään ja häkissä odotteluun. Moona sai omia auton ja Jutille kasattiin näyttelyhäkki liiterin varjoon. Ei ongelmia, itseasiassa tuo leimaantuu niin hyvin noihin paikkoihin mitkä sille osoitetaan, että vaikka häkin ovi oli auki niin se juoksi koko ajan takaisin sinne istumaan, jotta "tästähän sitä makkaraa on ennenkin tullut!" Aina pissareissujen jälkeen en ehtinyt kymmentä metriä lähemmäs häkkiä, kun pentu pinkaisee täyttä kyytiä perille kaltereiden taa odottelemaan, että alappas tulla sieltä jo. Helpottava huomata, että tämän kans nämä hommat sujuu! Moonaa ei ole pentuna häkissä odotteluun totutettu, niin sitä ei pysty juurikaan jättämään. Tai pystyyhän sen, mutta huutaa perään ja hermoilee muutenkin, joten se siitä rennosta lepäämisestä.
 |
| Tässä myös osasyy Jutin häkissä odotteluun -saattaa tylsistyessään keksiä pientä puuhaa... :D |
 |
| Ja jotta asuntokin olisi turvattu, Jutille tehtiin oma yksiö työpäivien ajaksi! Puulaattoja ja terassia vaille valmis. |
 |
| "Kuulolla ollaan!" |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti