Hellepäiviä ja ukkoskuuroja

Täällä vietetään loman toiseksi viimeistä päivää. Hyh. Elokuun lopulla onneksi vielä viikko jäljellä, eiköhän sitä sinne asti sitkuttele töidenkin parissa. Päivitykset on jäänyt kokonaan, ei muka liikene aikaa koneella istumiseen. Ollaan menty ja tehty vaikka ja mitä. Käyty uimassa, niin täällä kotimaisemissa, kuin myös Kalajoella. Olen saanut Moonankin uimaan kunnolla ensimmäistä kertaa ikinä! Ainahan se lärkkii ja tekee pieniä pyrähdyksiä, mutta nykyään käydään raviradalla hevosten uittopaikalla, niin siellä ui kymmeniä metrejä putkeen - saadaan siis oikeaa lihaskunto hyötyäkin noista uinneista :) Näillä keleillä ei olla juuri lenkkeilty, että uinti on varmasti tehnyt hyvää.

Treenitauon tynkääkin on ollut, kesäloma meille kaikille. Eilen käytiin pikaisesti kentällä ottamassa muutamia agiesteitä: putki - hyppy takaa kiertäen - hyppy- A-este. Melekeen niinkö oikeaa rataa jo, hoh! 8) Erikseen harjoiteltiin keppejä ilman ohjureita, mutta niihin alkoi jo olla liian kuuma, ei enää keskittyminen tahtonut riittää. Yksi onnistunut kuitenkin kahlattiin läpi ja siihen oli hyvä lopettaa. Kotona sitten on tehty tarkkuusetsintää sekä jäljen esineilmaisua muisteltu mieleen. Sekä vähän tottista ja eniten ollaan "siivottu". Moonalla tapana levitellä kaikki lelunsa ulkoruokintaan pitkin pihaa, se joutuu ne sitten sieltä yksitellen hakemaan ja pudottamaan lelukoriin. Tämä laji meinaa nostaa vähän kierroksia, mutta haitanneeko tuo, kunhan on mukavaa :)

Jutin kanssa pienenpieniä tottisjuttuja, sivu, tänne, istu, maahan sekä makkararuutua. Ja kosketusalustaa. Enemmän ollaan keskitytty arkikäytökseen sekä maailmankuvan laajentamiseen, ei niinkään käskysanojen täydelliseen toteuttamiseen. Sen verran on hankittu, että oma juuttipatukka sekä meikämannelle nahkahanskat imuttamista varten. Kahdesti yritin paljain käsin ja molemmilla kerroilla veri valui siihen malliin, että älysin jättää ne harjoitukset siihen.

Kalajoella ollaan käyty leirintäalueella ihmettelemässä, särkkien hiekoilla hortoiltu ja meressä kahlailtu. Siellä ei menevällä ja yltiösosiaalisella pennulla ollut hätäpäivää, mitä nyt sen ällöttävän märän veden olis voinu jättää pois kuvioista. Junttapullan mielestä on myös aivan oikeutettua loosata tarpeensa paperille avonaisen oven eteen, jos näkee, että pihalla sataa. Tietää nykyään jo valmiiksi, että se kannattaa kantaa sinne nurmelle asti...

Rantsilassa käytiin automatkailemassa ja lehmiä katsomassa. Kissakin oli vaan sitä ei juurikaan noteerattu -taisi tohottaa niin, että ei ehtinyt aivotoiminta edes rekisteröidä koko kattia. Eilen käytiin ongella ja Juti on kalamiehiä. Kirjaimellisesti. Veti niin ison kalan naamaansa siellä, että maha pulleana pyöri loppuillan. Onko tuo ihmekään, kun nielee puolet kalasta kokonaisena, kun näkee, että minä koitan tulla hätiin. Jep. On se Moona vaan eri helppo koira (aika kultaa muistot?), sievästi rantavedessä seisoo passissa ja odottaa, että saa ottaa kalan vastaan, jonka jälkeen tärkeänä vahtii sitä rannalla. Sitten tulee Juti ja koittaa syödä kaiken mihin yltää, matoja myöten. Jep.

"Raksa"työmaalla ei ole pennulla hätäpäivää. Sirkkelit saa laulaa metrin päässä aivan rauhassa, korvakaan ei värähdä, kunhan tössöttää omiaan ja makoilee milloin missäkin ihmettelemässä. Sama homma ukkosenjyrinän kans. Aki on pari päivää nyt tehnyt kotikotonaan ulkokoppia tulevaisuuden tuholais-Jutille. Rakennetaan siis häkki sekä kunnon eristetty koppi tuohon pihalle, jossa nuori murkkuikäinen saa viettää työpäivät aina säiden salliessa. Mielenrauhaa meille kaikille!

Ei täällä aivan pelkkää auvoisuuttakaan ole ollut... Autossa oli pentu sen verran saanut nenilleen, että pari reikää naamassa sekä rähmivä silmä. Lääkärissäkäynti ja varulta antibiootit, etteivät tulehdu. Nyt on rellun sikaosastolla sitten Jutille oma boksi missä istua, ettei tarvitse käydä tuon Ison Äkäisen Valkoisen hermoille.

Moonan 5-vuotispäivä osui tuolle perjantaille, kun käytiin Kalajoella ja keski-ikäinenkin osasi ottaa ilon irti oikein kunnolla :) Juniori keskittyi enemmän maalajeihin, alkuräpiköintien jälkeen.

             

Leirimies.

Lohimontulla täällä kotimaisemien suunnalla.