sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Marja-Leena Hiturin koulutus 12.4

Ihan huippua! :)

4,5 vuoteen ei oo osunu yhtä antoisaa koulutuspäivää kohdalle, vaikka sitä on tullut jos jossakin kierrettyä. Koirakoita Kannuksen hallissa oli laidasta laitaan ja Moonan kans meillä oli oma osuutemme. Tehokas, napakka, suora (joidenkin mielestä tylykin) palaute, se tehoaa meikäläiseen -niin kuuntelijana, kuin itse treenivuorossa olleena ja sitä tuolla kyllä sai.

Eikä ollut mikään munakellokouluttaja (=10min per koira ja äkkiä ulos sama kuinka vaiheessa tehtävä vielä olisi). Aamulla kahdeksalta aloitettiin teorialla, jonka jälkeen koirat kehiin. Kolmessa erässä käytiin Moonan kans, pari omaa vuoroa, sekä sitten oltiin mukana ylimääräisessä paikkamakuu-/istu tehtävässä, jossa treenautettiin erään bernin istumisongelmaa.


Luoksetulon pysätykseen mentiin hakemaan apuja sekä voittajan kaukoja oli aikomus ottaa mikäli aika riittää. Pysäytykset kertakaikkiaan surkeita namiheittelyllä, treeneissäkin lähtökohdat ollu paremmat. Vaan hyvä, että ongelmaa tuli ilmi, millä niitä muuten korjaa :) 

Meillä historia tuon pysäytyksen merkin kanssa on ollu melko sekavaa soopaa ja sakenee edelleen... Ensin käsimerkki alakautta, mutta tuntui, että koira ei ehtinyt tajuta sitä kunnolla ja vaati aina kaksoiskäskyn kunnon pysähtymiseen. Se vaihdettiin Odota-käskyksi, joka alkuun toimikin, mutta vähäisellä treenillä ja epämääräisten pysähdysten palkkaamisella sain sen pisteeseen, että eipä toimi enää. Ja ennakointi paheni siihen malliin, että ollaan otettu pelkkiä vaudikkaita luoksetuloja niissä tilanteissa, kun sitä hönkää varmasti riittää. Maneesiin mennessä jätän koiran ulos ja menen jo itse sisälle, sieltä käsky. Sama homma ulos tultaessa. 

Vauhti oli huono tuolla hallissa, mikä oli odotettavissakin... Jos saan videoita näkyviin niin niistä näkyykin se hipsuttelu. Itse olin myös sen verran höyryissäni, että en älynnyt puhua lelupalkasta mitään, onneksi lopulta sitä kysyttiin ja homma saatiin toimimaan pallolla :) Ja siinä samalla pallonheiton myötä käsimerkki tuli kuvioihin takaisin mukaan- tällä kertaa yläkautta. Vähän mietityttää, että onko liian sekavaa vaihdella käskyä koko ajan... Mutta näillä mennään nyt, kaikki riippuu eniten siitä, miten paljon ja rutiinisti saan nyt treenattua tämän kuntoon. Säännöllisen epäsäännöllinen treenihän meillä on ongelma. Varsinkin tässä vaiheessa, kun pitäisi hiota ja viilata noita viimeistelyjä.

Suunnittelua...



Luoksetulotreenin välissä otettiin niitä kaukojakin. Aika hyvällä mallilla ollaan niiden kanssa. Edelleen lisää ponnua ja vauhdikkuutta mukaan, mutta meidän tasoon ja ongelmiin nähden saa olla tyytyväinen :) Toki vielä tarvii laudan, jotta ei etene ja seisomisesta istumaan saatiin uusi treeniliike sekä käsky mitä harjoitella, tähän ongelmaan lähdinkin hakemaan apuja. Istuu siis itsensä alle/eteenpäin, tämä pitää saada muutettua taaksepäin suuntautuvaksi.

Ratkaisu löytyi helpommalla mitä olin älynnytkään. Moona osaa luopumisen kautta peruuttaa. Tais siis "peruuttaa". Koska se on niin hankalaa sille niin se tekee pienen taaksepäin siirtymisen ja istuu siitä suoraan... Mutta tässä siitä on nyt hyötyä, tähän käskysana ja käsimerkin lisäämällä niin voila, meillä on lähestulkoon valmiina oikeaoppinen kaukokäskyjen taaksepäin suuntaava istuminen! \o/

Todistusaineistoa luopumisen kautta istumiseen. Vähän on hunsse lytyssä, mutta josko se tekniikka siitä kehittyy :)



Sitten ylimääräisenä treeniä porukassa paikallaoloa. Useita lyhkäisiä eriä, aina ohjaajat piiloon. Asennon sai jokainen valita itse, ensimmäinen istuen, toinen maassa ja kolmas istuen jälleen. Ei ongelmaa, filmitähden ryhdikkyydellä oli istua jäpittänyt.

Hiomista vielä vaatii rivissä oltaessa se, että ei reagoi muiden käskytyksiin. Ollaan viime aikoina itsekseen treenattu jonkin verran sitä, että nousee maasta reippaasti perusasentoon. Tämähän näkyi, nousi kolmella kerralla muiden käskyistä ylös ja kun viimein ajatuksen voimalla junttasin koiran pysymään maassa niin, kun meidän vuoro tuli, se tarvi varmaan 5 käskyä ennenkuin suostui nousemaan. Oivoi, kenties treenin paikka :D Tätä ollaan joskus muistaakseni Sievin porukan kans treenattu ja toimi hyvin, mutta tarvii näköjään ylläpitoa tämäkin taito. (...yllätys yllätys, niin joo eikö tuo koira olekaan ihme-eläin, kun kerran opettaa niin se osaa sen aina!)

Toiselle omalle kierrokselle otin vähän riskillä tunnistusnoudon. Torstaina oltiin tehty se ensimmäisen kerran ulkona maneesilla ja toimi siellä. Nyt sitten vierailla kapuloilla hallioloissa. Ja ensimmäistä kertaa vieraan asettelemilla kapuloilla. Ja oli hyvä! Hirviän hyvä oikeastaan! Kaksi ensimmäistä palkkasin siitä, että haisteli ja tuli pois (ei käynyt omallaan). Tämä siis siksi, että meillä oli niin paha se ongelma, että kauhoo kaikki mukaansa niin sekin on jo hyvä, että malttaa jättää ne väärät kapulat rauhaan. Kolmannella kerralla en enää palkannu vaan annoin uuden oma-käskyn ja sillä se merkkasi omansa sitten. Tehtiinköhän kaikenkaikkiaan viisi kertaa ja kierrokset pysyi kohtuuksissa. Sievin porukasta sanottiinkin, että sehän on kuin eri koira, niin rauhallinen, että he muistaa sen ensimmäisen treenin, kun se koitti kaivautua siitä lakanasta läpi! Iso peukalo Ippen kehitykselle siis :)

Seuraavana vähän noutokapulan palautusta, mitä harjoitellaan nyt niin, että toisi kapulan sivulle. Se hyvällä mallilla, nättejä palautuksia ja pikkuhiljaa häivytetään apuja pois, että osaa itse hakeutua suoraan sivulle. Myöskin vähän luoksetuloa, joka siirretään myös suoraan sivulle tultavaksi.

Tähän olis kannattanut lopettaa, vaan iski ahneus ja vähän vielä merkkiä otettiin. Muuten ihan hyvä, toimi ja pelitti, mutta askellajina ravi, koiraparka kun oli aivan läkähdyksissään ja väsynyt pitkän päivän jälkeen. Mutta sainpa varmistuksen, että oikealla polulla ollaan ja nyt vaan samaa linjaa eespäin.














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti