keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Kevät :)

Siitä johtuen mekin ollaan hurjasteltu ja otettu muutamat kotipihatreenitkin! Pallolla pysähdyksiä, noudon palautuksia, kaukoja ja kertaalleen tunnarikin, sillä tavalla vielä, että Aki vei kapulat, jotta saatiin edes vähänkään enemmän virallista liikettä mukaan. Hyviä hyvänmielen treenejä :)

Eilen käytiin Outin kanssa yläasteen kentällä ja tunnari meni vähän vähemmän nappiin... Ns. surkeiden sattumusten sarjan kautta. Nääs, juuri kun olin lähdössä kapuloita asettelemaan niin tuo parempi puolisko (a.k.a edellä mainittu Aki) pyöräili kentän ohi salille. Moona oli kyllä kentällä, mutta se keskittyi siinä vaiheessa kapularasian tuijotteluun. Kunnes NAPS, koira nostaa pään ylös ja lähtee kiireellä hortoilemaan tuulenkuljettaman hajuvanan perässä kentän laitaan ja siitä kiertäen salin ovia kohti :D Parka, tässä vaiheessa mua vielä nauratti. Parka minä...

Tunnareiden seassa makoiltiin, tehtiin siis mitä ilmeisimmin pk-jäljen ilmaisua, niitä hamuttiin ja viskeltiin summassa ja samalla vilkuiltiin mua, "oliko se tämä, entä tämä, oliko tämä....". Jalona taitona samaan aikaan pää ylhäällä haisteltiin ja tuijoteltiin haikeasti kohti salirakennusta, että "kuule nyt se OMA on ihan muualla kuin täällä kapuloiden seassa"... Kolmesti piti ottaa koira pois, kahdesti sain palkattua lopulta oikean löytämisestä. Eli todennäköisesti siitä, että se vahingossa osui oikealla, haistelematta pätkääkään... Viimeisenä kaksi ihan hyvää ja lopuksi piilotin pelkän oman ojaan lehtien alle niin, että sai tosissaan käydä sen nenällä hakemassa sieltä. Tänään uusintayritys maneesilla.

Luoksetulon pysäytyksiin joku vois heittää ohjaajaa sillä pallolla päähän. Lyhyestä virsi kaunis.

Kotona "pakki"-sana (seisomisesta istumaan taaksepäin suuntaavalla liikkeellä) toimii jo hyvin, yksittäisenä liikkeenä tosin ollaan sitä vasta otettu. Eilen kentällä ei niin hirviän hyvä, mutta ei olla huonolla pohjalla kuitenkaan...

Välihuomautuksena; eilen laiteltiin takapiha kuntoon ja aurinkovarjo pöydän ylle. Nyt se näköjään on tuulessa kaatunut terassin kaidetta vasten niin Moona mökästää sille tuolla pihalla ja komentaa poistumaan Hänen karvavarpaidensa reviiriltä...

Pk-jäljen alkeitakin muisteltiin yks päivä, hyvin sillä on taito hanskassa. Tosin pelkän makkarajäljen perusteella vaikea sanoa, mutta huvikseenhan tuo jäljittää niin autolta jäljen alkuun, kuin myös jäljen ja palkkausten jälkeen takas autolle ja tasan pysyy kuljettujen askelten päällä. Kunhan en itse liikaa hoppuilemalla tee sitä, että tarkkuus kärsii sitten pidemmällä matkalla...

Lisä- ja loppuhuomautus; ilmeisen pelottava aurinkovarjo ei ollut päästänyt pientä eläintä takaisin terassille, joten tyytyväisenä istui Hän etuovella ja haukkui sisällepääsyä. Tästä on joskus ennenkin keskusteltu, että se etupiha ei tarvitse omaa valvovaa silmää, että olisi suositeltavaa pysyä takapihan puolella... Tontin rajoja ei ylitä, mutta päätykämpästä kun on helppo kiertää etupihan laatoille istumaan ja tuimana seuraamaan ohikulkevaa kansaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti