Mukavata treeniä :)

Eilen mukavat treenit, porukalla jahkattiin vähän kaikkien koirien kans ja sai mielipiteitä omaan tekemiseen. Yksikseen jos treenaa ja kukaan ei oikein jouda katsomaan, niin helposti vaan pikaiseen söhläisee treenit läpi ja se siitä, vaikka korjattavaakin olis ollu...

Ensimmäisenä ongelma numero yksi: miten saada Roni pois takakontista. Ranskalainen rellu kun on niin tunnettu ja luotettava talviauto, että meinasi keskuslukitus heittäytyä hankalaksi, eikä avannut mitään muuta kuin kuskin oven. Mullahan ei auton ovet ole juuri koskaan lukossa, mutta kun tuossa kaarassa on se ominaisuus, että aina kun lähtee ajamaan niin se lyö automaattisesti kaikki ovet lukkoon. Niiden pitäis kaikkien aueta, kun painaa nappia tai avaa yhdenkään oven, mutta talven iloksi ja ratoksi eivät näköjään enää aukea -suosiolla ainakaan.

Hetken säätämisen jälkeen saatiin Rönsti ulos ja lykkäsin sen maneesin laidalle aitaan kiinni. Sai huutaa ja höyrytä enimpiä virtojaan siellä pois.

Agiesteet pois kentältä, vähän Laku-labbiksen ja sheltti tyttösten Yadan ja Aidan ihmettelyä ja sitten Moona kehiin. Virtaa kinttaassa, "tottista"- hetsaussana uppoaa jo hyvin ja patukassa roikkuen saavuttiin kentälle.

Patukka kainaloon, seuraa ja täyskäännösten yrittelyä -JÄLLEEN. Nyt on ne hetket, kun tämän suurpiirteisen ohjaajan täytyy olla kaikkea muutako suurinpiirtein sinnepäin-asenteella, että saadaan käännökset kohdilleen! Muutama hyväkin saatiin, aika sattumalta ja satunnaisesti kylläkin, se varmuus niistä vielä puuttuu. Ja sitten niitä muutamia muita: koira ei takapäällä käänny kokonaan, vaan jää poikittain ja siitä "liiraa" mukaan. Tai sitten estää käännöstä ja minä törmään ja tallon tassuille, josta seuraa noutajabaletti ja loppukäännös sählätään sitten vähän miten nyt milloinkin loppuun.

Natsina mun nyt pitää vaan vaatia sitä oikeaa tapaa ja palkata pelkästään niistä puhtaista kokonaisista takapään kierroksista, että pysyy käännös siististi kasassa loppuun asti. Pidempään pätkää meidän ei onneksi juurikaan tarvi ottaa, niillä pitää hyvin paikkansa niin saadaan keskittyä pelkästään noihin käännöksiin ja pyörimisiin.

Sitten luoksetulo: kisamittainen matka, ensimmäisellä kerralla juoksi läpi, käsimerkin kohdalla sentään muodon vuoksi vähän hypähteli ilmaan, että "Joo mää tiedän, tässä pitäis jotain tehdä, vaan ei justiinsa nyt tuu mieleen, että mitä, joten mää tuun suoraan sinne, koikkaloikka, hyppypomppu!".

Sitten otettiin lyhyemmältä matkalta uudestaan, se toimi. Heti kun pysähty niin heitin koko lihapullan koiran taakse, että saatiin kunnon vahvistus ja palkka oikeasta tekemisestä. Tuolla maneesissa tahtoo pienet namit hukkua hiekan sekaan, rasittavaa kun palkkaus myöhästyy sen takia, kun koira ei löydä sitä, vaan joutuu etsimään ja nuuskimaan pitkin poikin...Sitten vielä yksi kisamittainen luoksetulo, joka meni hyvin :)

Loppuun hyppyä, johon uusi tyyli. En vieny valmiiksi esteen taakse mitään, vaan sanoin hyppy ja samalla heitin namin toiselle puolelle. Tuo eläin oppi niin tarkkaan katsomaan, että jaha tuolla on kuppi, sillon mennään oikeaoppisesti kauemman esteestä, mutta kun siellä ei ole mitään, niin jäädään heti esteen eteen. Nyt sitten lentävän lihapullan voimalla kauemmas, intoa ja höyryä ainakin löytyi :)

Istuminen esteen takana oli hivenen epävarmaa... :I Olisko siitä syystä, että ensin jahkataan hulluna kaukoja käsimerkein ja sitten yhtäkkiä sanonkin saman käskyn ilman sitä merkkiä? Mulla ainakin itsellä tekee tiukkaa, etten vahingossa anna käsimerkkiäkin, sehän menee kokeessa sitten kaksoiskäskyksi suoraan.

Hunsse tahtoi ihmeissään kävellä lähemmäs ja istua vasta just ennen estettä, mikä siis romuttaa koko mun hienon lihapullan nakkelu idean... Lisempää treeniä siis tähänkin.

Ronia treenasin tuossa Moonan hommien välissä, tosin aika pikaiseen, melkein meni narussa kävelyksi enemmän. Jotain peruskontaktia välillä, ettei karkaa mopo käsistä, vähän remmin päässä kaukoja, joissa sai nipottaa ja korjata raakaa edistämistä. Yhdellä sammakkoloikalla se hyppää 1,5m tuosta vaan ja istua napottaa sen jälkeen partakarvat kiinni mun takin vetoketjussa.

Mutta mukava treeni kuitenkin senkin kanssa, viime kertaan verrattuna ainakin! Tänään ei tehty typeryyksiä, ei hiillytty minulle, muille eikä muullekaan olemattomalle asialle. Maassaoloa ja rauhoittumista sen kans on eniten jahkattu tuolla niin se on vahva ja hyvä käsky, menee mielellään maahan ja pysyykin siellä, se pahin ees taas ponnailu on jääny pois :)