Paluuta arkeen

Viime viikko meni hivenen eri merkeissä mitä normaalisti, ihanaiset Jossu ja Make menivät saattelemaan pienen tyttövauvan maailmaan ja Musta Surma a.k.a Roni saapui siksi aikaa tänne meille. 

Ippe ja Rönsti kesällä 2011

Käytännön helppouden takia vein Moonan äidille hoitoon, se sai viettää leppoisia lomapäiviä maalla. Ei tarvinnut itse lenkittää kahta koiraa ja suurin ongelma olis tainnu olla täällä sisällä tuon kultaisen eläimen natsimaisuuden kanssa. Lelut ja luut on vielä helppo kerätä lattioilta, mutta kun meidän ihmisten läheisyydessä oleilukin riittää siihen, että Moona väläyttelee koko hammasrivistöhymyään Roni paralle ja antaa paukkua äkäistä narttukomennusta. Kaikenmoisten välirikkojen välttämiseksi, itse biatch vietiin siis lomailemaan Hänen arvolleen sopivasti.

Torstaina käytiin maneesilla treenaamassa ja sunnuntaina Kannuksen hallilla. Mulle tuli varsin ammattitreenari-olo, kun molempina kertoina koira tuotiin suoraan mulle paikanpäälle -> treenasin ja koira lähti taasen muualle hoiton ja "huoltoon" :P Tämmöistähän ne ammattiratsuttajat ja ravivalmentajatkin tekee, ehkä olen saavuttanut koiraurheilussa saman pisteen... Niin sen täytyy olla.

Muahhahhaa :D 

Kannuksen treenit meni hyvin, ihan vaan se takia kaukokäskyt onnistui hyvin :) Tällä hetkellä meillä on sellainen, että tekniikasta viis, kunhan se saadaan ponnaamaan sieltä maasta ylös. Nakin heitto heti käsimerkin yhteydessä, että saadaan varma ylösnousu. Kokeessa tärkeintä, että se nousee sieltä vaikka edes seisomaan, niin siitä se osaa kyllä tarjota heti istumista niin päästään siitä taas jatkamaan. Suuria pisteitähän tällä tyylillä ei ropise, pääasia kuitenkin, että se ei jumittaisi sinne maahan.

Roni lähti eilen kotiin ja tänään aamulla posotin kirjoittamaan uutta työsopimusta (vakipaikka kotipaikkakunnalta, jeje!), josta suoraan Oulaisiin hakemaan Moonaa ja sieltä Kannukseen hierojalle. Melkoisen pahoja jumeja rangasta löytyikin sen törmäyksen johdosta. Tietyistä kohdista kipristeli varpaita ja naamaa ja koitti korkkiruuvina vängätä itseään ylös, vaan niitä saatiin aukeamaan ja lopussa Moona jo maanmatosena tyytyväisenä örisi ja venytteli itsekin selkäänsä suoraksi :) Tänään lepoa ja parina seuraavana päivänä lyhyehköjä ravilenkkejä, jotta lähtee vetreytymään loputkin kuonat selästä.