Kärsämäkitreeniä

Ja mahtavata sellaista olikin! :)

Minnan ja Riitan kanssa treenattiin tuntitolkulla, koiria vaihdellen ja välillä sisällä syömistä ja pientä lumihankilenkkiä. Ja mielenkiintoisena plussana sain seurata homekoiraksi opiskelevan flätin työskentelyä sisätiloissa -olishan se päheää Moonallekin hankkia oma ammatti, kun ei näytä tästä emännän matkailupuolen koulutuksesta olevan yhtään mihinkään... :P

Uusia kullanarvoisia treenivinkkejä saatiin ainakin: kaukokäskyihin, suoraan sivulletuloon ja ohjatun noudon alkeisiin. Myöskin tuolle dameista paineistuvalla koiralle (koulutusvirheistä johtuen puree rutinan kera) heiteltiin muutamat ja luonnollisestikaan ongelmaa ei ollut, kun minä siinä aikani olin maalaillut piruja seinille! Reippaat haut, ilman rutinaa nätit palautukset ja piti damia suussa, kunnes silittelyjen ja kehujen jälkeen annoin irti-käskyn. Hieno Moona :)

Kaukokäskyihin tuli kokonaan uus tyyli, nyt se emännän raivoisa turhautunut ilmaan hakkaaminen jää pois, kun opetetaan koira pelkällä äänelläkin tottelemaan -kokeessa sitten käsimerkki on pelkkää lisäavustusta. Taas näitä asioista, että niin, miksihän sitä ei oo itse ikinä aatellu...

Oon siis kuvitellut, että koira ei älyä käsimerkeistä mitään, kun nouseminen kerta on vaikeaa. Nytpä sitten ajatusmaailma kirkastui: todellisuudessa koira ei älyä sanotusta käskystä mitään, seuraa pelkkää kättä. Siksi toimii läheltä hyvin, kun "pusken" sen ylös, mutta kauempaa katselee, että komiaa on käden heilauttelut, mutta ei näe tarpeelliseksi nousta sen mukana.

Kun jätettiin käsi kokonaan pois, ei älynnyt tehdä mitään -suoraan edestäkään.

Pienillä käden eleillä, jotka häivytetään pois, niin treenaan nyt pelkästään ne äänikäskyt tuonne pääkoppaan niin, että ne siellä pysyy vaikka kuinka tuuli tuivertais :) Sitten muutako heiluttelemaan käsiä mukana niin johan on helppoa, nousee höyhenen lailla!

Ette usko tätä helpotuksen tunnetta! Hallelujah!