Kultaista karvaa vuodesta -09

Eiliset tokoilut... Mukavata :)

Pääpiirteittäin jäi hyvä mieli, vaikka vähän säätöä tuli ainakin hypyn kanssa. Koira kierroksilla ja emäntä hitaana mukana touhussa, esteen taakse istumisessa vähän epävarmuutta, mutta paluuhypyt hienosti ja vauhdilla Angry Birds-pehmolelun voimalla, ah niin rakas pentu :D
 Tällä hetkellä ollaan tehty tuota avoimen luokan hyppyä vasta vahvoilla avustuksilla, että saadaan tekniikka oikeaksi. Lihapulla odottaa esteen takana, jotta ottaa kunnolla etäisyyttä ja saa matkaa paluuhyppyä varten. Takaisin tullessa sitten keskityään reippaaseen ja varmaan hyppyyn lelun avulla, ei turhia olla nipotettu oikeaoppisesta eteen/sivulle tulosta. Hypythän meille on vaikeita ollut noiden koiran jumien takia, siksi pelaan varman päälle tässä, että saadaan into ja varmuus kohdilleen :)

Samalla huomasin, kun seurasin Saria, että jaha, en ole sitäkään tajunnut, että jäävissä liikkeissä ohjaaja kävelee ensin koiran ohi ja palaa sitten vasta sivulle, hyvä minä, kyllä tässä kokeisiin ollaan kovasti menossa :D Mutta no hätä, ei luulis olevan ongelma, on me sitä joskus harjoteltu ja hyvin pysyy. Pitää joku päivä kokeilla, että pysyykö enää... Pitäisköhän allekirjoittaneen vaikka ens alkuun lukea mitä siihen avoon kuuluu, eikä summamutikassa ulkomuistista sitä pähkäillä... :P

Roni-riiseni oli kiva kans, odotin vähän enemmänkin hässäkkää, mutta se pelasi mukavasti ja tarjosi töiden tekemistä itsekin :) Parit räyhät sieltä tuli, pöljä itse kun päästin sen karkaamaan pallolle, josta sai vietin ylös ja sen jälkeen piti vähän möykätä ihmisia ruotuun ja toisella kertaa niinkin vakava tilanne, kuin kuonopannan poisto riitti nostattamaan vähän meteliä. Mutta kaiken kaikkiaan toimi tosi hyvin, tarjosi kontaktia, maassa makoiltiin ja katseltiin toisten treenejä pitkät pätkät ja mielellään tekee töitä mullekin. Tämähän oli vasta toinen kerta, kun Ronia ohjaan, joten ihmeitä ei voida vaatia vielä meidän yhteistyöltä :)
 Roni on siis kaverini Jossun koira, jonka otin ikäänkuin mielenkiintoiseksi projektiksi tämän tasaisen varman Moonan rinnalle. Jossu itse keskittyy mahankasvatukseen kotosalla niin risupoika on joutilaana kulkemaan meidän mukana "töissä".
Ei varmaan voisi enää erilaisempi koira ohjattavana olla, viettiä, höyryä ja hönkää löytyy, joka menee myös yli jos ei ohjaaja osaa pelata eleettömästi ja raaaauuuuhaaaalllllisesti. Hyvää harjoitusta mulle, joka on tottunut sähläämään vaikka ja mitä, kun Moona sen kestää eikä kuumene yli.

Sari ja Manttu on kuulemma jo avon kokeita suunnitelleet, mutta kyllä mää taidan vielä jättää väliin Moonan kans, peukutan teille tuhannet onnet, kun käytte kokemusta hakemassa :) Meidän on ihan turha vielä lähteä, pitää ensin saada tuo takapää pelaamaan kunnolla, että saadaan täyskäännökset ja edestä-sivulle perusasennot kunnialla tehtyä, vähän liikaa tulee turhia pistemenetyksiä niistä. Liikkeet on suht hyvin hanskassa ja periaatteet selvillä, mutta ei niin hyvin, että ne varmasti koetilanteessa vielä toimis, ehkäpä sitte ens vuoden puolella :)